Kiusaaminen on ikivanha ilmiö, mutta siihen liittyy edelleen vääriä käsityksiä ja myyttejä. Myöskään kiusaamisen vaikutuksia ei ole tunnistettu eikä siten tunnustettu, ja niistä on suhteellisen vähän tutkimusta. Tämän vuoksi kiusaamiseen ei ole ollut jälkihoidon mallia, ja kiusatut on ohjattu usein mielenterveyspalveluiden pariin. Nyt uusi jälkihoidon malli auttaa kiusattuja pääsemään yli kokemastaan.
Peruskoulun oppilaista noin 10 % jokaisesta ikäluokasta kokee kiusaamista. Kiusaamisilmiön ymmärtäminen on avain kiusaamiseen puuttumiseen ja siitä selviytymiseen. Kiusattujen lukumäärästä päätellen kiusaamiseen puuttuminen ei ole kouluissa aina tehokasta eikä johda kiusaamisen loppumiseen.
Joillekin oppilaille kiusaaminen jättää pitkälle elämään vaikuttavat jäljet. Kymmenen prosentin osuudella laskettuna Suomessa on lukuisia kiusaamista kokeneita henkilöitä. Heitä tulee joka vuosi lisää niin kauan kuin kiusaaminen jatkuu. Kiusaamisen vaikutuksista ei ole kovin paljon tutkimustietoa, mutta nuorten kanssa toimivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tietävät, että monen nuoren elämän polun etenemisen esteenä on ollut kiusaaminen. Kiusatut tarvitsevat jälkihoitoa päästäkseen mahdollisimman pian irti menneestä ja uutta kohti. Nyt kehitetty jälkihoidon malli auttaa kiusattuja pääsemään yli kokemastaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Hamarus ym. 2015).
Kiusaaja hakee valtaa ja asemaa
Kiusaaminen toistaa tiettyä kaavaa: nimetään kiusatusta jokin piirre, kerrotaan piirteeseen liittyviä tarinoita ja luodaan tällä tavalla kiusatulle huono maine. Maine leviää tarinoiden avulla yhteisössä eteenpäin ja eristää kiusatun yhteisöstä ja sosiaalisista suhteista. Kiusaaminen on kiusaajalle vallan ja aseman hakemista tai kaveripiirin turvaamista yhteisössä. Kiusaajalle se on keino tai väline saada tai taata asema ryhmässä. Kiusaamisessa ei näin ollen ole kyse kiusatun erilaisuudesta, vaan erilaisuuden leima tuotetaan kiusatulle sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa.
Kiusaamisessa ei ole kyse kiusatun erilaisuudesta, vaan erilaisuuden leima tuotetaan kiusatulle sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa.
Erilaisuus voidaan tuottaa miltei kenelle tahansa oppilaalle, mutta siinä miten erilaisuus nimetään, on tiettyjä lainalaisuuksia. Erilaisuus liittyy yhteisön kulttuuristen piirteiden vastakohtiin. Jos koulussa arvostetaan esimerkiksi tietynlaisia harrastuksia, musiikkimakua tai pukeutumista, näistä yhteisössä arvostetuista asioista poikkeavalle oppilaalle on helppo nimetä toiseus ja tuottaa kiusaaminen sen varaan. Nuorisokulttuuri, media ja nuoret itse kussakin yhteisössä tai ryhmässä tuottavat näitä arvostuksia. Opettajat voivat keskustella nuorten kanssa näistä käsityksistä ja auttaa ymmärtämään niiden syntymistä ja eriyttävää tai yhdistävää mekanismia ryhmässä.
Kiusaamisessa nimetty syy – tuotettu erilaisuus – voi olla miltei mikä tahansa. Se kuitenkin liittyy usein oppilaskulttuurin arvottamiin asioihin, kuten ulkonäköön, vaatteisiin, käyttäytymiseen, etnisyyteen, varallisuuteen, koulumenestykseen, harrastuksiin, sairauteen tai maailmankatsomukseen. Kiusaamisen avulla tällaisen ominaisuuden halveksuminen tai vieroksuminen yhteisössä vahvistuu edelleen. Tällä tavalla kiusaaminen yhtäältä tuotetaan oppilaskulttuurin arvostusten varaan, ja toisaalta kiusaamisella myös luodaan oppilaskulttuuria ja yhteisön arvostuksia. (Hamarus 2006.) Jos koulussa kiusataan jotain oppilasta esimerkiksi hyvästä koulumenestyksestä, kiusaaminen voi johtaa siihen, että oppilaat eivät halua tai uskalla kiusaamisen pelossa näyttää osaamistaan. Kiusaaminen arvottaa ominaisuuksia ja piirteitä: osaaminen ei ole arvostettua tai sitä ei uskalleta ainakaan tuoda esille.
Oleellista on ymmärtää, että kiusaamisessa ei ole kyse kiusatun ominaisuudesta. Kun kiusattu ymmärtää tämän, hän näkee kiusaamisen oman itsensä ulkopuolisena asiana, yhteisön kipuna.
Kiusaamisessa on oleellista ymmärtää, että siinä ei ole kyse kiusatun ominaisuudesta. Kun kiusattu ymmärtää tämän, hän näkee kiusaamisen oman itsensä ulkopuolisena asiana, yhteisön kipuna. Tällöin kiusaamisessa tuotettu väärä toiseus ja erilaisuus eivät pääse kiinnittymään hänen identiteettiinsä ja muovaamaan sitä väärällä tavalla pahimmassa tapauksessa läpi koko elämän. Vastaavasti, kun sivusta seuraavat tai kiusaajaa tukevat oppilaat ymmärtävät kiusaamisen ilmiön ytimen, he joutuvat miettimään, haluavatko he tukea kiusaajan aseman tavoittelua, joka tapahtuu kiusaamisen keinoin.
Arvostus ja hyväksyntä ennaltaehkäisevät kiusaamista
Kiusaamisen moottorina on aseman hakeminen yhteisössä. Aseman hakeminen voi tapahtua kiusaamisen kautta, mutta se voisi tapahtua myös myönteisesti, lasten ja nuorten vahvuuksien kautta. Siten paras tapa ennaltaehkäistä kiusaamista on auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittymään niissä ja iloitsemaan niistä.
Paras tapa ennaltaehkäistä kiusaamista on auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittymään niissä ja iloitsemaan niistä.
Kun jokaisella on yhteisössä arvostettu ja hyväksytty asema, kiusaajalle ei tule tarvetta hakea asemaa kiusaamisen keinoin. Tämä tarkoittaa myös, että yhteisön jäsenet antavat toisilleen rakentavaa palautetta ja kannustavat toisiaan eivätkä kilpaile keskenään. Hyvä itsetunto ennaltaehkäisee kiusaamista. Hyvän itsetunnon omaava ihminen kykenee myös arvostamaan muita. Opettaja voi luoda hyvinvointia arvostamalla jokaista omana itsenään, tunnistamalla kunkin vahvuudet ja vahvistamalla niitä kannustavan palautteen avulla.
Kiusaamiseen puuttumisessa on kyse johtamisesta, sitoutumisesta ja arjessa toimimisesta
Kiusaamisen prosessissa on monta vaihetta, jotka voivat olla prosessin vahvoja tai heikkoja lenkkejä. Vaikuttavan hyvinvoinnin rakentaminen ja kiusaamiseen puuttuminen tarkoittaa yhteisössä jatkuvaa työtä ja sisältää monta vaihetta: kiusaamisen havaitseminen, siihen puuttuminen, seuranta, jälkihoito ja hyvinvoinnin luominen.
Oleellisia kysymyksiä tehokkaassa puuttumisessa ovat: Miten havaitsemme kiusaamisen? Mistä tiedämme, onko meillä kiusaamista? Uskaltavatko kiusatut kertoa kiusaamisestaan?
Entä miten puutumme kiusaamiseen? Ovatko roolit selvät, kuka käsittelee kiusaamistapaukset? Kiusaamiseen puuttumisen menettelytavat on sovittava yhteisössä yhdessä, jotta kaikki sitoutuvat niihin. Edelleen menettelytavoissa on oltava ”perälauta”, joku mihin kiusaaminen päättyy, ellei sitä ole saatu keskustelun keinoin loppumaan. Näin varmistetaan, että kiusaamiseen puuttuminen ei jää jopa vuosia kestäväksi keskusteluksi. Kiusaamiseen puuttumiseen on hyvä liittää seuranta, jossa kiusatulta varmistetaan, että kiusaaminen on loppunut.
Jälkihoidon järjestäminen on vielä harvinaista, mutta sen kehittäminen ja organisoiminen on ajankohtaista erityisesti nyt, kun siihen on olemassa jälkihoidon malli.
Kiusaamiseen puuttumisessa on kysymys johtamisesta ja arjessa toimimisesta. Rakennammeko systemaattisesti hyvinvointia yhteisössämme ja pidämmekö sitä yllä?
Ja lopuksi voidaan kysyä, rakennammeko systemaattisesti hyvinvointia yhteisössämme ja pidämmekö sitä yllä. Kysymykset vaikuttavat helpoilta, mutta niiden arkeen vieminen vaatii koko yhteisön työtä ja sitoutumista. Kiusaamiseen puuttumisessa on kysymys johtamisesta ja arjessa toimimisesta. Samalla se mittaa, miten yhteisön arvot näkyvät arjessa.
Kiusaaminen jättää tunnejälkiä kiusatulle
Kiusaamisella voi olla laajamittaiset vaikutukset kiusatun elämään. Toisaalta kukin kokee kiusaamisen omalla tavallaan: toinen traumatisoituu, kun taas toinen kestää samanlaiselta näyttävän tilanteen. Kokemukset ja niihin liittyvät merkitykset ovat yksilöllisiä. Useissa tapauksissa kiusaaminen aiheuttaa kuitenkin pitkäaikaisen trauman, varsinkin jos kiusaamista on kestänyt pitkään.
Kiusaamisen jättämät tunnejäljet säilyvät kiusatuilla pitkään.
Kun kiusaamiseen liittyvät teot loppuvat, ajattelemme helposti, että kiusaaminen on päättynyt ja kaikki on taas hyvin. Kaikki alkaa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Niin ei kuitenkaan ole. Aivotutkimuksen mukaan kiusaaminen jättää aivoihin jäljet samalla tavalla kuin fyysinen kipu, esimerkiksi kidutuksessa. Tämän vuoksi kiusaamisen jättämät tunnejäljet säilyvät kiusatuilla pitkään.
Kiusaamisen vaikutuksia ei ole tunnistettu eikä siksi tunnustettu. Tämän vuoksi ei ole ollut olemassa systemaattista ja tavoitteellista apua niille, jotka ovat olleet kiusaamisen kohteena useita vuosia, jopa 12 vuotta. Yksittäisen kriisin tai onnettomuuden, esimerkiksi junaturman, jälkeen kriisiapu järjestyy nopeasti kaikille tarvitseville. Sen sijaan vuosia jatkunutta kiusaamista kokeneille ei ole ollut olemassa jälkihoidon mallia. Kiusattuja ei ole ohjattu jälkihoitoon, koska sellaista ei ole ollut olemassa. Usein kiusattu on ohjattu mielenterveyspalveluiden pariin, ja tunnistamatonta ahdistusta ja masennusta on hoidettu lääketieteen keinoin.
Kiusaaminen aiheuttaa monenlaisia oireita
Kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle hyvin erilaisia oireita. Tällaisia ovat psykosomaattiset oireet, kuten unettomuus, oksentelu, iho-oireet, aggressiivisuus, raivarit, levottomuus, uupumus, itkuisuus, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkikohtaukset, pakko-oireinen ahdistuneisuushäiriö, muistiongelmat, syömishäiriöt ja itseluottamuksen mureneminen. Oireena voi olla myös eristäytymistä sosiaalisista suhteista, riippuvuutta perheestä ja erityisesti vanhemmista, puhumattomuutta, masennusta ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Koulupelkoa voi esiintyä ja koulunkäynti voi vaikeutua, mikä voi johtaa keskeytyksiin. (Perälä 2012; Taipale 2014.) Kiusaamisella on havaittu olevan selkeä yhteys syrjäytymiseen.
Kiusaamisella on havaittu olevan selkeä yhteys syrjäytymiseen.
Pitkään jatkunut kiusaaminen aiheuttaa helposti katkeruutta. Kiusattu odottaa, että ulkopuoliset puuttuisivat kiusaamiseen. Ellei näin tapahdu, kiusattu kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja katkeroituu. Miksi juuri minua kiusattiin? Kiusattu voi myös kokea jäävänsä paitsi monista asioista kiusaamisen vuoksi. Hän voi kokea jääneensä ilman ystäviä, tai kiusaaminen on voinut vaikuttaa koulumenestykseen ja siten jatko-opintoihin, mikä aiheuttaa katkeruutta.
Kiusaaminen vaikuttaa kiusatun itsetuntoon ja ihmissuhteisiin
Kiusaamisessa luotu toiseus vaikuttaa kiusatun itsetuntoon. Kun nimittelyä ja haukkumista jatkuu vuosia, kiusattu alkaa lopulta itsekin uskoa, että hänessä on jotain vikaa. Tämä vaikuttaa kiusatun käsitykseen itsestään ja kyvystään selviytyä tai onnistua eri tehtävissä tai opinnoissa. Hän voi lamaantua eikä usko kykenevänsä suoriutumaan hänelle annetuista tehtävistä. Hän ei uskalla aloittaa uusia tehtäviä tai keskeyttää ne helposti. Onnistumisen kokemukset ja kannustava palaute auttavat kiusattua vahvistamaan uskoa omaan kykyynsä selviytyä.
Onnistumisen kokemukset ja kannustava palaute auttavat kiusattua vahvistamaan uskoa omaan kykyynsä selviytyä.
Kun kiusaamiseen usein liittyy kiusatun nolaamista ja alistamista, nämä yhdessä aiheuttavat väärää häpeää ja väärää syyllisyyttä. Kiusattu voi ajatella olevansa itse syyllinen kiusaamiseen. Tällaiset tunteet ja kokemukset voivat aiheuttaa masennusta tai vihaa. Käsittelemättöminä tunteet voivat kääntyä joko sisään- tai ulospäin. Esimerkiksi peruskoulussa koetun kiusaamisen vaikutukset voivat näkyä toisella asteella tunnistamattomana ahdistuksena ja masennuksena ja siitä johtuvana koulutuksen keskeyttämisenä. Ulospäin kääntynyt viha ja katkeruus näkyvät puolestaan aggressiivisuutena ja väkivaltaisena käyttäytymisenä tai kostonhaluna.
Kiusaaminen voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Kiusattu kokee tulleensa torjutuksi ryhmästä toistuvasti, hänen kanssaan ei haluta olla, hän jää yksin. Tällainen vaikuttaa myöhemmin kiusatun suhtautumiseen ihmisiin. Hänen voi olla vaikea tutustua uusiin ihmisiin tai liittyä ryhmään. Kiusatun voi olla vaikea luottaa muihin ihmisiin. Kiusatulla olisikin hyvä olla luotettavia ystäviä muualta kuin sieltä, missä häntä kiusataan. Yksikin luotettava ystävä auttaa selviytymään kiusaamisesta paremmin.
Kiusaamisesta voi selviytyä
Pitkäaikaista kiusaamista kokeneille tulisi tarjota jälkihoitoa, jossa he voivat käsitellä kokemaansa riippumattoman, ulkopuolisen henkilön kanssa ja eheytyä. Jokaisella meillä on yksilöllinen kyky selviytyä vaikeista kokemuksista. Toiset selviytyvät vaikeistakin tilanteista helposti, toiset tarvitsevat paljon aikaa ja apua. Oleellista on kiusatun oma tahto käsitellä kokemuksiaan ja päästää menneestä irti.
Kiusaamisesta selviytymisessä on merkityksellistä, että kiusattu kokee tulleensa kuulluksi. Auttajalta se edellyttää, että hän ottaa kiusatun kokemuksen vastaan ja hyväksyy sen. Kokemusten työstämiseen on olemassa erilaisia tapoja, kuten sosiaalisia, kognitiivisia, fyysisiä ja emotionaalisia keinoja, joita hyödynnetään jälkihoidon mallissa (Hamarus ym. 2015). Kiusaamisesta selviytymisessä on hyvä tunnistaa ne keinot, jotka sopivat kiusatulle parhaiten. Joillekin on luontevaa puhua kokemuksistaan, joku haluaa kirjoittaa, toinen työstää esimerkiksi vihaa purkamalla sitä fyysisiin harjoituksiin, joku purkaa tunteita taiteen keinoin, laulamalla, piirtämällä, maalaamalla tai soittamalla. Kiusaamisesta ja sen jälkihoidosta on ilmestynyt opas (Hamarus ym. 2015).
Kiusaamisesta selviytymisessä on merkityksellistä, että kiusattu kokee tulleensa kuulluksi.
Jälkihoito ei ole kaavamaista toimintaa, vaan yksilön tarpeista lähtevää tukea. Myös vertaistuki on hyvä apu monelle. Jälkihoidon mallia on testattu, ja sitä on toteutettu hyvin tuloksin. Tällä hetkellä systemaattista jälkihoitoa saa mm. Lahdessa Valopilkku ry:n järjestämänä. Tämän vuoden aikana jälkihoidosta järjestetään koulutusta eri puolilla Suomea. Tavoitteena on, että jälkihoidosta tulee matalan kynnyksen apua, johon kaikilla traumatisoituneilla kiusatuilla on mahdollisuus päästä käsittelemään kokemaansa.
Osa kiusaamisesta selviytyneistä kokee, että kiusaaminen on tehnyt heistä vahvempia ihmisiä. Kun he ovat selvinneet niin raskaasta kiusaamiskokemuksesta, he kokevat selviävänsä muistakin vaativista haasteista.
Kiusaamisen jälkihoito on yhteiskunnallisesti merkittävää vahvistaessaan nuoria jatkamaan elämässä eteenpäin ja parantaessaan työllistymismahdollisuuksia, jolloin se tuo myös taloudellisia hyötyjä.
Kiusaamisen jälkihoito on merkittävää monestakin näkökulmasta. Se on yhteiskunnallisesti merkityksellistä vahvistaessaan nuoria jatkamaan elämässä eteenpäin ja parantaessaan työllistymismahdollisuuksia, jolloin se tuo myös taloudellisia hyötyjä.
Kiusaamiskokemukset voivat aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia, ja niissä avun saaminen on merkityksellistä yksilön näkökulmasta: kiusaamisella voi olla pitkäaikaiset vaikutukset nuoren elämän kaareen.
Kiusaamisesta toipuminen on merkityksellistä myös perheen ja lähipiirin näkökulmasta. Näin kiusaamisen ehkäiseminen on samalla myös mielenterveysongelmien ehkäisyä.
Kirjoittanut: Päivi Hamarus, erikoissuunnittelija, KT, FM, Keski-Suomen ELY-keskus
Julkaistu alun perin Suuntaaja-verkkolehdessä 1/2016
Lähteet ja lisätietoja
Hamarus, P. (2006). Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 288
Hamarus, P. (2012). Haukku haavan tekee. Jyväskylä: PS-kustannus
Hamarus, P., Holmberg-Kalenius, T. & Salmi, S. (2015). Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Jyväskylä: PS-kustannus
Perälä, A. (2012). ”Yhä yritän selvitä” – Koulukiusattujen tarinalliset selviytymispolut. Pro gradu -tutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö. Helsingin yliopisto
Taipale, R. (2014). Koulukiusaaminen kiusatun lapsen vanhempien näkökulmasta. Sosiaalialan koulutusohjelma. Jyväskylän ammattikorkeakoulu
