Aspa Palvelut on ottanut käyttöön yhteiskehittämisen työpajamallin, joka vie yhteistyön tilaajien kanssa pintaa syvemmälle. Perinteiset tutustumiskäynnit ovat siirtyneet toiminnallisiin työpajoihin, joissa ratkotaan paikallisia ja ajankohtaisia haasteita yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Työpajamalli syntyi osana kansainvälistä yhteistyötä, ja sen kehittämisessä hyödynnetään ”Design Do and Lean It” -mallia, jota sovellettiin Pohjois-Karjalan Riveria-hankkeessa yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa. Aspa-koti Sillansuussa Joensuussa yhteiskehittämisen toimintamallia oli hyödynnetty jo aikaisemmin, mutta Riveria-hankkeen myötä siihen tuli uudenlaista rakennetta, jolloin käyttäjäasiakkaita ja tilaaja-asiakkaita osallistettiiin mukaan vahvemmin.
Työpajojen suurin etu on niiden kyky rakentaa aitoa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä eri toimijoiden välille. Tämä mahdollistaa tehokkaan yhteisten haasteiden käsittelyn sekä ratkaisujen löytämisen asiakaslähtöisesti.
Yhteistyö Aspa-kotien johdolla
Aspa-kodin johtajat ovat keskeisessä roolissa työpajojen järjestämisessä. He tunnistavat omien alueidensa tarpeet, valmistelevat käsiteltävät aiheet ja kutsuvat paikalle oikeat tahot – hyvinvointialueen edustajista asiakkaisiin. Työpajojen aiheet vaihtelevat alueen ajankohtaisten tarpeiden mukaan, ja ne voivat koskea esimerkiksi asiakasprosessien kehittämistä, palvelujen parantamista tai yhteisen toiminnan suunnittelua.
”Aspa-kotien työpajamalli on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa laajempia verkostoja. Mallin kautta pystytään vaikuttamaan esimerkiksi palveluprosessiin ja sen sujuvoittamiseen sekä palvelun sisältöön ja sen vaikuttavuuteen. Tavoitteena on, että asiakkaiden ääni tulee paremmin kuuluviin, ja heidän tarpeensa ohjaavat myös päätöksentekoa”, kertoo Riveria-hankkeessa aikoinaan mukana ollut Aspa Palveluiden myyntipäällikkö Sirpa Wallendahl.
Työpajojen kautta Aspa Palvelut pyrkii kehittämään toimintaansa yhdessä tilaajan, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla on myös mahdollista tarttua yhteisiin paikallisiin ilmiöihin. Pajat voivat tukea esimerkiksi työelämäpolkuja tai ehkäistä väliinputoajien tilannetta.
Lohjalla ratkotaan työelämäosallisuuden haasteita
Lohjan Aspa-koti Kuparikulma on hyödyntänyt työpajamallia työelämäosallisuuden kehittämisessä. Tämän työpajan tavoitteena oli koota yhteen toimijoita, jotka työskentelevät päivittäin työelämään liittyvien haasteiden parissa. Työpajaan kutsuttiin Lohjan kaupungin edustajat, yrittäjäjärjestön puheenjohtaja, työllisyystoimisto, hyvinvointialueen edustajat, Ohjaamo sekä Erityisammattiopisto Live, jonka opiskelijoita suuntautuu Aspa-kodin asiakkaiksi.
”Kaikki eivät valitettavasti päässeet paikalle ensimmäiseen tapaamiseen, mutta saimme jo nyt käynnistettyä mukana olleiden kanssa hyvää yhteistä pohdintaa tärkeästä aiheesta. Seuraava työpaja on jo sovittu ensi vuodelle, jolloin jatkamme keskustelua isommalla porukalla tavoitteena löytää konkreettisia ratkaisuja asian edistämiseksi”, kertoo Aspa-koti Kuparikulman johtaja Kirsi Alanärä.
Pajassa pohdittiin yhdessä, kuinka asiakkaiden työelämäpolkuja voitaisiin vahvistaa ja erityisesti, kuinka luoda enemmän mahdollisuuksia niille, joilla on osatyökykyä mutta ei mahdollisuutta täyteen työaikaan. Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi kohtaanto-ongelmat, joissa täsmätyökykyisten asiakkaiden potentiaalia ei tunnisteta tai osata hyödyntää työelämässä. Lohjalla järjestetty työpaja saa jatkoa, mikä korostaa mallin jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. Kyseessä ei ole yksittäinen tilaisuus vaan jatkuva prosessi.
