Saamelainen Sylvi Aikio muutti Utsjoen Aspa-kotiin vuonna 2009, heti talon valmistumisen jälkeen. Kaksikielinen Sylvi puhuu sekä äidinkieltään saamea että myöhemmin oppimaansa suomea.
Aspa-kodin avajaisten aikoihin presidentti Tarja Halonen kävi Utsjoella, ja Sylvistä ja Tarjasta on otettu yhteinen kuva. Sylvi esittelee mielellään kuvaa ja kertoo olleensa lehtijutuissa jo talon avajaisten aikaan. Hän viihtyy kodissaan erinomaisesti, eikä suunnittele enää muuttavansa minnekään.
Sylvi on ehtinyt muuttaa useamman kerran elämänsä aikana, joten hän arvostaa sitä, että on nyt päässyt pysyvään omaan kotiin. Hänen lapsuuskotinsa oli Tenojoen varrella Outakoskella. Isä Jouni Aikio toimi saamen kielen tulkkina, ja Utsjoen varrelta Puksalasta lähtöisin oleva äiti oli nuorena ollut Pappilassa töissä. Sylvillä oli monta sisarusta, joista kaksi on jo ehtinyt nukkua pois. Vielä on jäljellä kaksi siskoa, jotka asuvat Ivalossa ja veli, joka asuu Utsjoella.
Sylvin elämään on mahtunut monenlaisia vaiheita
Koulunkäynti alkoi Outakosken koululla. Sieltä Sylvi siirtyi Kolpeneen palvelukeskukseen Rovaniemelle kotitalouslinjalle, ja sen jälkeen tekemään jatko-opintoja Ylitornioon kristilliseen opistoon. Siellä Sylvi asui asuntolassa, ja lähti lomilla aina Kolpeneelle.
Koulujen jälkeen Sylvi muutti Ivaloon ja asui useita vuosia siellä. Hän kävi työtoiminnassa toimintakeskuksessa. Siellä hän kutoi mattoja ja poppanoita. Toimintakeskuksessa oli kiva olla, mutta muuten Sylvi ei viihtynyt Ivalossa vieraiden ihmisten keskellä. Kaupassakaan ei ollut mukava käydä, kun ei tavannut tuttuja.
Kotikunnassa Utsjoella on paljon parempi asua, kun ihmiset tuntevat Sylvin ja puhelias ja avoin Sylvi tuntee kaikki kyläläiset. Juttukavereita riittää kylänraitilla ja hän pysyy ajan tasalla kylän kuulumisten suhteen.
Paluumuuton jälkeen Sylvi asui Utsjoella yhdessä silloisen, jo edesmenneen miesystävänsä kanssa niin sanotussa Tele-talossa nykyisen kotinsa naapurissa. Kyseisessä rakennuksessa on nykyisin poliisin tilat. Sen jälkeen hän asui jonkun aikaa Seita-säätiön omistamassa ja kunnan avopalvelun pyörittämässä Seitakartanossa. Siellä Sylvi oli kuitenkin nuorin asukas, eikä oikein viihtynyt vanhojen mummujen keskellä. Utsjoella asuessaan hän oli nuorempana työtoiminnassa tiskaamassa avopalvelun keittiössä ja siivoamassa saamenkielisessä päiväkodissa. Nykyiseen kotiinsa ja elämäntilanteeseensa eläkeläisenä Sylvi on monesta syystä tyytyväinen.
Aspa-kodissa saa elää omannäköistä elämää
Aspa-taloksi kutsuttu Aspa-koti Goahti sijaitsee keskellä Utsjoen kirkonkylää, Suomen pohjoisimmassa kunnassa. Samassa pihapiirissä on terveyskeskus ja avopalvelukeskus. Kauppaan, kylätalolle ja miesystävän Olli-Pekan luokse on lyhyt matka. Viikonloppuisin Sylvillä on usein tapana kylästellä Olli-Pekan luona, mutta arkipäivisin Sylvi asuu omassa kodissaan. Hän käy joka päivä lounaalla avopalvelukeskuksen ruokalassa. Hän pitää siitä, että omassa kodissa saa olla rauhassa, ja voi mennä ja tulla niin kuin haluaa.
Oma rauha ja vapaus on Sylville tärkeää. Miesystävä on Sylvin tärkein ihminen, mutta myös Aspan työntekijöiden kanssa on mukavaa jutella välillä. Henkilökunnassa on onneksi myös saamenkielen taitoinen työntekijä, sillä äidinkieltäkin on mukava päästä puhumaan. Henkilökunnalta saa apua erilaisissa pikkujutuissa, silloin kuin sitä tarvitsee. Vastineeksi Sylvi vie talon posteja kunnantalolle ja kantaa vanhoja lehtiä paperinkeräykseen. Pyykit Sylvi pesee Aspa-talon pyykkihuoneessa.
Sylvi asui aluksi toisessa asunnossa käytävän varrella, mutta pääsi muuttamaan päätyasuntoon, johon on oma sisäänkäynti etupihalta. Asunnossa on oma kuisti tien puolella, kuten muissakin talon asunnoissa. Sylvi on oikein tyytyväinen asuntoon, koska siinä on ikkunat etelään ja länteen. Aurinko paistaa talvellakin sisään ikkunasta. Ei tietenkään kaamosaikana marraskuun lopulta tammikuun puoleenväliin, mutta silloin voi ihailla kauniita taivaanrannan värejä eteläisestä ikkunasta.
Aktiivista elämää kaikkina vuodenaikoina
Sylvi viihtyy Utsjoella kaikkina vuodenaikoina. Hän kävelee paljon kylänraitilla, ja on kylätalo Giisan kirpputorin vakioasiakas ja tekee usein sieltä löytöjä. Sylvi kerää koriste-esineitä, joilla on sisustanut asuntoaan. Hän harrastaa neulomista, ja on myynyt pieniä käsitöitä kuten säärystimiä.
Talvisin Sylvi tekee vapaaehtoisesti itse omat lumityöt sisäänkäyntinsä edessä, ja pitää talon päädystä reitin auki kuistilleen. Lumitöissä oli viime talvena poikkeuksellisen kova urakka, koska lunta satoi niin paljon. Lumenkorkeus loppukeväästä hipoi metriä, minkä muisteltiin kylällä olevan suurin määrä sitten 1960-luvun. Aamuvirkku Sylvi oli usein lumitöissä jo silloin, kun ensimmäinen aamutyöntekijä saapui töihin seitsemäksi.
Kesäisin Sylvi poimii mielellään marjoja, ja on aikaisemmin myynytkin niitä avopalvelukeskuksen keittiöön. Tätä juttua kirjoittaessa ei vielä tiedä, minkälainen tämän kesän marjasadosta tulee. Lapin kesän yöttömässä yössä marjoista tulee hyvänmakuisia – mikäli armoton halla ei pilaa kukintaa. Mikäli marjoja tulee, niin loppukesällä Sylvi poimii mustikoita ja syksyllä puolukoita.
Tutustu Utsjoella sijaitsevaan Aspa-koti Goahtiin
Kaisa Krogeruksen kirjoittama juttu on julkaistu alunperin Utsjoen kirkonkylän kyläyhdistyksen julkaisemassa kesälehdessä vuonna 2018.
