THL:n toukokuussa 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa tarvitaan parempaa varhaista tukea lapsiperheille.
Varhaista matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille on jo pidempään pyritty lisäämään, mutta silti sekä asiakkaiden että ammattilaisten mukaan tässä ei olla vielä riittävän hyvin onnistuttu. Tutkimuksessa todetaan, että monialaista yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmän eikä se vaadi lisäresursseja, jos perheiden tuen toteuttamiseen otetaan sosiaalihuollon ammattilaisten lisäksi mukaan laajempi toimijakenttä.
Kolmas sektori varhaisen tuen palveluiden tarjoajana
Järjestöjen tarjoamien varhaisen tuen toimintojen ei tule korvata julkisen sektorin palveluita vaan olla lisänä jakamassa taakkaa, tarjoamassa tukea ja tietoa hankalassa tilanteessa.
Esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuden alkaessa vanhemmat usein kokevat jäävänsä yksin, eivätkä saa tarvitsemaansa tukea. Aina apua ei osata tai kehdata pyytää, vaikka siihen olisi oikeus. Vaikka perheelle olisi laadittu kattavat suunnitelmat, mutta asiakassuunnitelmapalaverien välillä ei tapahdu mitään, mahdollisuudet perheen tilanteen paranemiseen ovat heikot.
Taustalla voi olla myös terveys- ja taloushuolia tai vanhemmilla ei välttämättä ole voimavaroja lähteä asioita muuttamaan. Näissä tilanteissa perhe voi hyötyä kolmannen sektorin tarjoamasta toiminnasta esimerkiksi vertaistuen muodossa. Toinen samanlaisesta elämäntilanteesta selvinnyt vanhempi voi omalla esimerkillään luoda uskoa tulevaan ja antaa kallisarvoisia vinkkejä.
Yhteistyö ja asiakasosallisuus
Yhteistyö eri toimijoiden välillä on äärimmäisen tärkeää. Jos ollaan siilouduttu tekemään vain sitä “omaa tonttia”, paljon potentiaalia voi jäädä hyödyntämättä. Ruuhkautuneiden sosiaalipalveluiden taakkaa voidaan keventää, jos asiakkaat löytävät tai ohjautuvat kolmannen sektorin toimintaan jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tilanteet pitkittyvät.
Esimerkiksi vertaistuellinen toiminta vanhemmuuden tukena voi parhaimmillaan estää tilanteen kriisiytymisen tai ainakin tarjota tärkeää tukea hankalassa tilanteessa. Ruuhkautuneita palveluita jonottaessa osa ongelmista voi ratketa jo pelkästään vertaisvanhemmalta saadun vinkin perusteella. Vertainen voi myös välittää lapsiperheille tietoa palveluista ja kannustaa ottamaan apua vastaan. Tämä voi vahvistaa vanhempien toimijuutta oman tilanteensa parhaana asiantuntijana, edistää sitoutumista palveluihin ja parhaimmassa tapauksessa lyhentää sosiaalipalveluiden asiakkuutta. On myös sosiaalihuollon etu, jos perhe saa oikea-aikaista tukea, tuli se sitten miltä taholta tahansa.
Tutkimuksen mukaan asiakkaille olisi tarjottava paremmat mahdollisuudet osallistua lapsiperheille tarjottavan tuen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö on tärkeää myös tässä mielessä; mahdollistamassa tiedon välittymistä vanhemmilta viranomaisten suuntaan. Tiedonkulku molempiin suuntiin on tärkeää ja se hyödyttää kaikkia osapuolia.
Hyvä kiertämään
Saatuaan vertaistukea omiin haasteisiin, moni haluaa “laittaa hyvän kiertämään” ja lähteä jatkossa auttamaan muita. Auttamistyötä voi tehdä vapaaehtois- tai kokemustoimijana. Halutessaan voi kouluttautua kokemusasiantuntijaksi, jolloin toiminnasta maksetaan palkkiota. Kokemusasiantuntijana voi päästä myös kehittäjäkumppaniksi kehittämään palveluita ammattilaisten rinnalle.
Aspa-säätiön Voimaa perheille -hanke on syntynyt vanhempien tarpeesta. Tarpeen on tunnistanut myös Keski-Suomen hyvinvointialue, jolta Aspa sai järjestöavustuksen vuodelle 2024. Avustuksella startattiin Voimaa perheille -hanke, joka tarjoaa vanhemmuuden tuen tapaamisia varhaisen tuen ja lastensuojelun avohuollon asiakasvanhemmille sekä livenä että verkossa. Lisäksi toimintaan on mahdollista lähteä vertaisvanhemman roolissa omien voimavarojen mukaan. Lisää tietoa toiminnastamme löydät tästä.
Katja Remes ja Sanna Inkiläinen
Kirjoittajat ovat Aspa-säätiön suunnittelijoita ja työskentelevät perheiden parissa.
Tutkimus: suomessa tarvitaan parempaa varhaista tukea lapsiperheille
