Pelkkä mukana olo ei ole osallisuutta. Osallisuuteen liittyy syvempi yhteyden kokemus sekä vuorovaikutuksellisuus.
Tunnustan sen heti kättelyssä – hyvinvointi on lähellä sydäntäni. Tämän vuoksi lähdin kandidaatin tutkielmassani kaivautumaan hyvinvoinnin juurille. Ja mielenkiintoisia juuria löysinkin, sillä monet niistä kytkeytyivät osallisuuteen.
Mitä osallisuus oikein on?
Käytetäänpäs hetki aikaa osallisuuden määrittelyyn, jotta tiedetään mistä puhutaan. Osallisuus ei siis ole yksin olemista, vaan yksilön kytkeytymistä porukkaan, yhteisöön. Osallisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin pelkkä mukana olo, sillä voit osallistua tuntien itsesi samanaikaisesti ulkopuoliseksi. Jokainen on varmaankin joskus istunut kahvipöydässä, jonka keskusteluihin ei millään pääse sisälle ja olo on lähinnä vaivaantunut. Osallistuminen yhteiseen kahvipöytään ei takaa osallisuuden kokemusta. Osallisuudessa on jokin syvempi yhteyden kaltainen kokemus.
Kaikki joukkuepelejä harrastaneet tietävät sen tunteen, kun oman porukan kanssa voitetaan tai kärsitään tappio. Ilot sekä pettymykset kannetaan yhdessä. Olet tasavertainen joukkueen jäsen ja tiedät arvosi. Tunnet myös joukkuettasi kohtaan eräänlaista vastuuta, joka on kuitenkin enemmän kuin pelkkä viileä velvollisuuden tunne. Jos tavoitat tämän tunteen, olet vahvasti myös sen jäljillä, mitä osallisuus on.
Osallisuutta esiintyy usein toiminnallisen tekemisen yhteydessä, kuten edellä mainitussa joukkueurheilun esimerkissä. Osallisuutta voi löytää myös sosiaalisten ympyröiden lähettyviltä sen yhteisöllisen luonteen tähden. Todennäköisesti juuri näiden vuoksi osallisuus nähdään usein työelämälähtöisesti, sillä työpaikoilla usein yhdistyy sosiaalisuus (eli työkaverit) sekä toiminnallisuus (eli yhdessä työn tekeminen).
Vapaaehtoistyön potentiaali
Mutta voi osallisuus toteutua muuallakin, kuin vain työpaikalla. Osallisuus syntyy, kun vuorovaikutusta tapahtuu kahteen suuntaan. Pelkkä toisten palvelusten varassa oleminen ei luo osallisuuden kokemusta. Osallisuus edellyttää vastavuoroisuutta, jossa voit antaa oman panoksesi yhteisön eteen ja saada yhteisöltä itsellesi jotain. Tasapainoinen yhteisön eteen antaminen ja yhteisöltä saaminen sitouttavat. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta tuottaa osallisuutta vahvistavan positiivisen kehän. Osallisuuden kokemus taas vahvistaa hyvinvointia.
Mielekäs-toiminta järjestää mielekästä vapaa-ajan tekemistä sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arkeen sekä asumiseen. Keskeinen voimavara toiminnassa ovat vapaaehtoiset vertaisohjaajat eli luotsit. Vapaaehtoistyö on aitoa osallisuutta. Siinä yhdistyy toiminnallisuus, yhteisöllisyys sekä oman panoksen antaminen yhteisön hyväksi. Vapaaehtoistyö tukee osallisuutta ja siten edistää hyvinvointia. Mielekäs-toiminnassa olemme saaneet luotseilta palautetta, että vapaaehtoistyö on tuonut heille kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja vahvistanut yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Kaikki mukana olleet ovat kokeneet, että vapaaehtoistyö on lievittänyt yksinäisyyden kokemusta ja vahvistanut yhteisöllisyyttä.
Tarvitsemme siis toimivia yhteisöjä, jotta pääsemme osalliseksi hyvinvointiin. Oli yhteisösi sitten kahvipöytäseurue, urheilujoukkue tai vapaaehtoisporukka, tärkeintä on, että yhteisö on sinulle mielekäs ja tunnet siinä olosi kotoisaksi. Näistä lähtökohdista voi hyvinvointikin alkaa kasvamaan.
Elina Ikävalko
Kirjoittaja on sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelija sekä toimii osallisuuskoordinaattorina Mielekäs-toiminnassa.
