Viime vuosina olemme kokeneet suuria muutoksia niin yhteiskunnassa kuin sosiaali- ja terveysalallakin. Tässä ajassa olisi ehdottoman tärkeää kuulla kentän ääntä ja huolta, jotta tärkein ei pääse unohtumaan.
Sosiaali- ja terveysala on jo vuosien ajan ollut murroksessa. Ala on ollut melkoisessa pyörityksessä historiallisen suuren sote-muutoksen ja leikkureiden myötä. Palvelua pitäisi tuottaa pienemmällä resurssilla: on vähemmän rahaa, vähemmän työntekijöitä, pienemmät tilat…
Ihmiset ovat hädissään siitä, miten viime vuosina tapahtuneet ja tulevaisuudessa odottavat muutokset tulevat oikeasti näkymään kentällä, saati sitten laajemmassa mittakaavassa koko meidän yhteiskunnassamme.
Huoli on suuri ja täysin oikeutettu.
Muutosten pyörteissä
Olen työskennellyt järjestökentällä nyt yli seitsemän vuoden ajan ja sitä ennen yli 10 vuotta yksityisellä puolella. Tässä ajassa sosiaali- ja terveysalan työ on muuttunut todella paljon. Muutos vain jatkuu, alalla työskentelevät ovat kokoaikaisessa muutoksen pyörteessä. Voi vain kuvitella, kuinka paljon tämä lisää henkistä kuormaa.
Järjestökentällä olemme pystyneet kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita. Järjestötoimijat ovat voineet täydentää julkisia palveluita tarjoamallaan toiminnalla, kuten erilaisilla valmennusryhmillä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla. Nämä toiminnat ovat tärkeä osa julkisen palvelun rinnalla, eikä niiden merkitys ole missään vaiheessa vähentynyt.
Päin vastoin niiden merkitys on huomattu ja niiden on todettu olevan äärimmäisen tärkeä osa meidän yhteiskuntamme rakenteita.
Viime vuodet ovat sisältäneet paljon tapahtumia, joita kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan jokunen aika sitten. Globaali pandemia, tämän jälkeen alkanut sota, tiukentuva talous. Yhteiskunnan rakenteet paukkuvat ja muuttuvat. On ymmärrettävää, että tällaisten tapahtumien myötä myös meidän on muututtava. Mutta onko tämän kaiken keskellä unohdettu ihmiset? Ihmiset, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta enemmän tukea omassa elämässään. Ja onko unohdettu, minkälaisia vaikutuksia pandemialla oli kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin? Näitä vaikutuksia korjataan edelleen.
Pysyvyys on poissa
Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että pysyvyys on poistunut.
Asiat muuttuvat toki aina, mutta tällä hetkellä rakenteet eivät luo luottamusta ja pysyvyyden tunnetta lainkaan. Ne ohjaavat entistä enemmän suorittamisen ja itsekseen pärjäämisen kulttuuriin. Sitäkö halutaan? Ja onko tämä edes realistista?
On luonnollista, että meillä jokaisella voi elämässä olla hetkiä, jolloin tarvitsemme enemmän tukea yhteiskunnan puolelta, jotta oma arki ja elämä rullaa. Päätavoitteenahan on, että nämä rakenteet auttavat meitä palaamaan mahdollisimman nopeasti jälleen kiinni yhteiskuntaamme, oli se sitten opiskelemaan tai työelämään.
Elämme monella tavalla haastavaa aikaa. Tämä aika ajaa tekemään vaikeita päätöksiä, uudistamaan rakenteita ja vaatii meiltä jokaiselta avarakatseisuutta sekä yhteistyötä. Mutta lyhytkatseiset päätökset voivat tulla meille lopulta todella kalliiksi, jos unohdamme ihmisten tarpeet, kentän ääntä ei kuulla eikä huolta tulevaisuudesta oteta vakavasti.
Ratkaisevia tekijöitä hyvien muutosten takana on vuoropuhelu ja avoin keskustelu. Jos nämä jäävät muutosprosessissa pois, niin muutokset eivät ole kantavalla pohjalla. Silloin saattaa käydä niin, että tulevaisuudessa asioita korjataan pitkään ja kalliisti.
Nyt on aika pysähtyä. Kuulla.
Ja aloittaa vuoropuhelu kentällä toimivien kanssa. Rakennetaan yhdessä kestävä pohja, jolla voimme turvata apua ja tukea tarvitsevien ihmisten palvelut tulevaisuudessakin parhaalla mahdollisella tavalla.
Johanna Kainulainen
Omat avaimet 4You -toiminnan koordinaattori
