Esteet, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiisi toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, tulee poistaa. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat välttämättömiä ehtoja ihmisten yhdenvertaisuudelle.
Pystytkö liikkumaan asunnossasi? Pystytkö laittamaan ruokaa keittiössäsi? Pystytkö käymään suihkussa ja yletytkö pesemään kätesi omassa kylpyhuoneessasi?
Asunnossasi ei saa olla esteitä, jotka haittaavat elämistä ja liikkumista asunnossa. Sinun tulee voida liikkua sujuvasti kodissasi, kodistasi ulos ja kotiisi sisälle.
Mikäli sinulla on käytössäsi liikkumisen apuvälineitä ja teknologiaa, asunnossasi on oltava riittävästi tilaa niiden käyttämiselle.
Oikealle korkeudelle sijoitetut työtasot, hanat ja pistorasiat voivat helpottaa elämää. Eri ihmisille esteettömyys kuitenkin tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi näkövammaiselle henkilölle voi olla tärkeää, että asunnossa on riittävästi hyvää yleisvaloa, joka ei häikäise tai synnytä varjoja.
Tarvitsetko vamman tai sairauden vuoksi asuntoosi välineitä, joita ilman et pärjäisi? Sosiaalityöntekijän tai kuntoutusohjaajan on kerrottava sinulle, miten saat tarvitsemasi tuen ja apuvälineet.
Asunnon muutostöitä ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen. Muutostöitä haetaan kunnan sosiaalitoimesta ja sosiaalitoimi arvioi niiden tarpeellisuuden. Asunnon muutostyöt ovat harkinnanvaraisia, toisin kuin asumispalvelut.
Lue lisää asunnon muutostöistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
Pyörätuolilla liikkuva Jaska haluaisi päästä itsenäisesti oman kotinsa parvekkeelle. Hän hakee automaattista ovipumppua kotikuntansa sosiaalitoimesta. Hakemus hylätään, koska Jaska voi pyytää apua asumisyksikön työntekijöiltä. Jaska tekee valituksen päätöksestä, sillä se kyseenalaistaa hänen liikkumisen vapautensa ja itsemääräämisoikeutensa. YK:n vammaisoikeussopimuksen artiklassa 20 todetaan, että vammaisten henkilöiden liikkumista tulee helpottaa sillä tavalla, kuin he haluavat.
Saavutettavuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että saat muiden kanssa yhdenvertaisesti tietoa itseäsi koskevista asioista, kuten asumiseen liittyvistä palveluista. Palvelu ei ole saavutettava, jos sen sisältöä ei ymmärrä tai sitä ei pysty käyttämään.
Pystytkö lukemaan sinua koskevat tiedotteet? Pystytkö käyttämään internetiä ja sähköisiä palveluita? Ymmärtävätkö sinua avustavat henkilöt käyttämiäsi kommunikointimenetelmiä?
Niinan asumisyksikössä monet asukkaita koskevat ilmoitukset sijoitetaan yleisten tilojen ilmoitustaululle siten, ettei Niina pysty näkemään niitä. Ilmoitusten tekstit on usein laadittu pienikokoisilla kirjaimilla. Lyhytkasvuinen Niina ei näe, mitä korkealle sijoitetuissa ilmoituksissa lukee. Hän ottaa ongelman esille asukaskokouksessa ja pyytää, että ilmoitukset toimitettaisiin aina myös asukkaiden postilaatikkoihin.
Kun muutit nykyiseen asuntoosi, saitko tietoa palautteen antamisen kanavista? Tiedätkö, milloin ja miksi asukaskokouksia pidetään – ja onko asumisyksikössäsi tapana järjestää niitä?
Tiesitkö, että sinulla on lakiin perustuva oikeus nähdä itseäsi koskevat asiakastiedot esimerkiksi lääkärikäynneistä ja myönnetyistä tuista? Voit myös pyytää nähtäväksesi avustustilanteissa tehtyjä kirjauksia.
Tarvitsetko tukea päätöksentekoon? Tietoa tuetusta päätöksenteosta löydät osiosta Omannäköinen arki, verneri.net -verkkosivuilta ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Vammaispalvelujen käsikirjasta.
